Elinikäinen ohjaus

Kuva1Ohjauspalveluja tarvitsevien asiakkaiden tilanteet ovat monimuotoistuneet. Koulutukseen ja työelämään liittyvät siirtymät ja tarve etsiä uusi ammatti ovat lisääntyneet. Ohjausta ja sen palvelujärjestelmiä haastavat myös monet toimintaympäristön muutokset, alkaen väestörakenteen ja talouden muutoksista. Ohjaus edellyttää uudenlaisia toimintatapoja.

Elinikäisellä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa

  • tunnistamaan valmiutensa, taitonsa ja kiinnostuksensa
  • tekemään mielekkäitä koulutukseen ja ammattiin liittyviä päätöksiä
  • hallitsemaan yksilöllistä kehityskaartaan koulutus-, työ- ja muissa ympäristöissä, joissa valmiuksia ja taitoja opitaan ja/tai käytetään

Ohjausta toteutetaan eri ympäristöissä: koulutuksessa, siirtymävaiheissa ja työpaikoilla.Ohjausta antavat sekä julkisen sektorin että yksityiset toimijat.

 

Ohjaus on myös tietoa ja neuvontaa

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa (TNO) tavoitellaan tuloksia, joista yksilö ja yhteiskunta hyötyvät. Niitä ovat esimerkiksi kouluttautuminen, työllistyminen, kuntoutuminen, yksilön vastuullisuuteen kasvaminen ja omavoimaisuuden lisääntyminen.
Ohjaus tarkoittaa erilaisia toimia: opinto-ohjausta, ammatinvalinnanohjausta, arviointia, opastusta, neuvottelua. Yleisesti puhutaan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista.

  • Tietopalvelut hyödyntävät eri kanavia tiedottaessaan koulutus- ja
    kehittämispalveluista yhdelle tai useammalle asiakkaalle samanaikaisesti
  • Neuvonta lähtee asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja vastaa usein tiettyyn
    täsmällisempään kysymykseen. Se voi toteutua henkilökohtaisena tapaamisena
    tai puhelin- tai verkkovälitteisesti. Neuvonta voi olla myös useamman
    tapaamisen vuorovaikutustilanne.
  • Ohjaus on usein pitkäkestoisempi vuorovaikutusprosessi, jossa on esillä
    laajemmin asiakkaan kokonaistilanne ja mahdollisuudet

Perinteisesti ohjauksellisen työotteen avulla ratkaistaan kokonaisvaltaisesti ongelmia, autetaan elämänvalintojen ja kriisien kohtaamisessa sekä itsetuntemuksen kehittämisessä. Hyvä ohjaaja auttaa asiakasta tämän kysymysten työstämisessä ja ratkaisemisessa kunnioittaen hänen arvojaan, voimavarojaan ja kykyään tehdä valintoja omista kulttuurisista lähtökohdistaan. Elinikäistä oppimista tukeva ohjaus on uskoa muutoksen mahdollisuuteen.

Ohjauksen kehittäminen

Ohjauspalvelujen toimijoita ja palveluntuottajia on runsaasti, samoin toiminnan rahoituslähteitä. Vaikuttavuutta ja tehokkuutta ohjauksen järjestämiseen etsitään tiivistämällä yhteistyötä sekä tunnistamalla osaamisen kehittämistarpeita. Tuottavuutta parannetaan poistamalla palvelujen päällekkäisyyttä. Yksilötasolla asiakkuuden näkökulmasta haasteena on nähty mm. ’kehkeytyvä’ aikuisuus: tarve uran- ja ammatinvalintaan liittyvään ohjaukseen on lisääntynyt eri elämänvaiheissa.

Strategiset tavoitteet

Elinikäisen ohjauksen kehittäminen perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän työhön, jolla kehitetään tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen kokonaisuutta Suomessa.

Strategiset tavoitteet valmistuivat vuonna 2011:

1. Ohjauspalveluja on tasapuolisesti saatavissa ja ne vastaavat yksilön tarpeita
2. Yksilölliset uranhallintataidot vahvistuvat
3. Ohjaustyötä tekevillä on tehtävien edellyttämä osaaminen
4. Ohjauksen laatujärjestelmiä kehitetään
5. Ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena

Elinikäisen ohjauksen toimintamalli

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona
LAITURI-projekti on yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa hahmottanut elinikäisen ohjauksen kokonaisuutta ”riittävän yhteiseksi” toimintamalliksi. Toimintamallissa on määritelty ydinsisältöjä, rooleja, vastuita ja työvälineitä ELY-keskusten ja alueellisen ELO-toiminnan tueksi.
Toimintamallissa tarkastellaan elinikäisen ohjauksen järjestelyjä valtakunnallisesti ja alueellisesti, työn ja vastuunjaon näkökulmasta. Kehittämisen ja erikoistumisen teemoja nostetaan esiin sekä toimia, joilla tuetaan ELO-ryhmiä.

Valtakunnallinen näkökulma

  • alueellisten ELO-ryhmien kokoonpanon ja koordinointityön periaatteiden linjaus
  • keskeisten ohjaustoimijoiden määrittäminen sekä koordinointityön rajojen
    ja mandaattien määrittely
  • valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan rajakohtien selkiinnyttäminen

Alueellinen näkökulma

  • määritellään tavoitteet ja sovitaan organisoinnista ja yhteistyön käytännön
    toimintamuodoista, esimerkiksi alatyöryhmien tarpeesta
  • täsmennetään koordinoinnin täsmällisempi luonne ja sisältö
  • päätetään elinikäisen ohjauksen fokusoinnista mm. kohderyhmien osalta
    sekä kehittämistyöstä
  • päätetään dokumentaatiosta ja organisaatioiden välisistä sopimuksista,
    toimijoiden osallistamisesta kehittämistyöhön ja sen resurssoinnista

Edustus toimintamallin asiantuntijatyöryhmässä vuosina 2013 – 2014: TEM, OKM, LAITURI-projekti, Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia, Jyväskylän yliopisto KTL/VOKES, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/AOKK, Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pirkanmaan ELY-keskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti, Savon koulutuskuntayhtymä