ELO-ryhmät

Ryhmien perustaminen

Alueellisten ELO-ryhmien perustaminen käynnistyi vuoden 2013 alusta. Niiden koordinointivastuu annettiin vuonna 2010 perustetuille ELY-keskuksille, joiden tulossopimuksiin tehtävä kirjattiin seuraavasti:

Kuva3ELY-keskusten edellytetään kokoavan alueelliset verkostot ohjaus- ja neuvontapalveluiden koordinointiin, ja nimeävän niille vastuuhenkilöt. Lisäksi niiden vastuulla on saada aikaan alueelliset elinikäisen ohjauksen ohjaus- ja yhteistyöryhmät (alueelliset ELO-ryhmät), joissa ovat edustettuina mm: ELY-keskukset, TE-toimistot, aluehallintovirastot, oppilaitokset, kunnat ja muut mahdolliset tahot.

Sopimusten mukaisesti ELY-keskukset laativat yhdessä alueellisten ohjaus- ja yhteistyöryhmien kanssa toimintasuunnitelmat, joissa tulee ottaa kantaa mm.:

  • eri toimijoiden roolien määrittämiseen ohjauksen kentällä
  • ohjaukseen liittyvän verkoston luomiseen ja sen toimintaan
  • ohjausosaamiseen ja sen kehittämiseen verkostossa
  • osallistuminen monikanavaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittämiseen

Ryhmien kokoonpano ja verkostot

Ryhmien työ on käynnistynyt kaikilla ELY-keskusalueilla maakunnallisena toimintana ja ruotsinkielisillä alueilla kaksikielisenä. Ryhmät ovat verkostoja, joihin on kutsuttu ohjausalan toimijoita eri kokoonpanoilla ja painotuksilla.
Ryhmissä useimmin edustettuina ovat ELY-keskukset, TE-toimistot, korkean asteen ja ammatillisen koulutuksen edustajat, maakuntaliitto, aluehallintovirasto, vapaa sivistystyö ja edunvalvontajärjestöt. Yli puolessa ryhmiä ovat edustettuina myös kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä nuorten työpajojen toimijat ja etsivä nuorisotyö. Vähemmän edustettuna ovat elinkeinoelämä, yritykset, kolmas sektori ja hankkeet.
Ryhmiä perustettaessa on otettu huomioon alueilla jo toimivat verkostot ja niissä tehty työ (esim. Opin ovi -hankekokonaisuudessa) sekä nuorisotakuun toteutus.

Esimerkki ELO-toiminnan organisoitumisesta

  • ELO-johtoryhmä valmistelee strategisia linjauksia, dokumentoi ja vie toimijatasolle sekä ohjaa, hyväksyy ja edistää tehtävää työtä. Johtoryhmään kuuluu organisaatioiden johtoa.
  • Toimijataso (ELO-verkosto) kommentoi ja tuo strategiseen työhön eri
    ohjausalojen toimijoiden tarpeet.
  • Organisaatiotason ohjaushenkilöstö käyttää kehitettyjä työkaluja ja hyödyntää
    niitä omien organisaatioiden kehittämistyössä.
  • ad hoc -työryhmät suunnittelevat esimerkiksi koulutuksia ja päivittävät
    toimintasuunnitelmaa.
Kuviossa esitetyt toimijatahot on koottu ELY-keskuksille suunnatusta kyselystä, jonka Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) toteutti vuonna 2014.

Kuviossa esitetyt toimijatahot on koottu ELY-keskuksille suunnatusta kyselystä, jonka Valtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus (VOKES) toteutti vuonna 2014.

Näkymiä ELO-toiminnan arkeen

ELY-keskuksille suunnattujen kyselyjen mukaan (2013, 2014) ryhmien keskeisinä tehtävinä nähdään toiminnan strateginen suunnittelu, kehitystyö, seuranta, toiminnan koordinointi sekä linkkinä ja fasilitaattorina toimiminen.

”ELO-ryhmä toimii strategisena asiantuntijaryhmänä, määrittää verkoston
vastuut ja työnjaon sekä varmistaa toiminnan ja osaamisen jatkumisen”

ELO-ryhmien edustavuus koetaan laaja-alaiseksi ja ryhmän jäsenten asema organisaatiossa vaikuttavuuden kannalta tärkeäksi. Suurimmalla osalla ryhmistä ei ole varsinaista päätösvaltaa, vaan ne ovat enemmän kehittäviä ja keskustelevia tahoja. Toiminnalla voidaan kuitenkin vaikuttaa alueelliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon.
Alueilla on tehty kumppanuussopimuksia ELO-toimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa ja osalla alueista kehittämistyötä on tuettu perustamalla sähköinen verkkoalusta toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon.

”ELY-keskus on avannut ELO toimijoille sähköisen alustan yleiselle viestinnälle
ja tiedon levittämiselle. Alustalle on perustettu erillisiä ryhmiä toimintojen ja
tarpeiden mukaisesti.”

Alueilla toimivien hankkeiden merkitys nähdään tärkeänä toiminnan kehittämisessä. Ryhmillä on tietoa alueiden hankkeista ja yli puolella alueista ne on yhdistetty tai tullaan yhdistämään ELO-toimintaan.

”ELO:n strategiset painopisteet omalta osaltaan ohjaavat hankkeiden valintaa.”

Taloudelliset ja henkiset resurssit nousevat toiminnan keskeisiksi edellytyksiksi. Konkreettista työaikaa, viestintää ja vuorovaikutusta toimijoiden välillä, jäsenten sitoutumista ja aktiivisuutta pidetään myös hyvän toiminnan edellytyksinä.

” ELO-ryhmän tulisi saada säädöspohjaiset toimivaltuudet sekä omia
toimintaresursseja, jotta toiminnalla olisi todellista vaikuttavuutta”

Kokemuksia toimintasuunnitelmatyöstä

Case 1
Pohjois-Karjalan ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet

Asiakkaan erilaisista siirtymistä yhteiseen toimintaan

Alueen toimintasuunnitelmatyössä käytettiin ELO-yhteistyöryhmän jäseniä ja heidän taustaorganisaatioitaan osallistavaa työtapaa yhteisen orientaation vahvistamiseksi. Työn viitekehykseksi valittiin siirtymävaiheet. Toimintasuunnitelman työstäminen aloitettiin kartoittamalla ohjauspalvelujen nykytilanne alueella. Kartoituksella selvitettiin ohjauspalvelujen tuottajat, heidän tuottamansa palvelut ja ohjauspalvelujen toimivuus erityisesti siirtymävaiheissa sekä niihin liittyvät käytännöt ja haasteet. Näiden perusteella määriteltiin ohjauksen visio ja strategiset tavoitteet. Tämän jälkeen määriteltiin tarkennetut kehittämistavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet alueen ohjaajille suunnatun avoimen internet-kyselyn vastausten perusteella.

Kuva4

ELO-yhteistyöryhmä on kyselyn tulosten perusteella tuottanut toimintasuunnitelmaan ehdotuksia verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen:

  • Selvitetään mahdollisuutta laatia ohjauspalvelujen kartasto perusasteelta aikuisuuteen
    selkiyttämään verkoston toimintaa ja vastuita.
  • Esitetään, että valtakunnalliseen nettiohjauspalveluun rakennetaan myös alueellinen
    osio, joka palvelee alueen ohjaushenkilöstöä ja asiakkaita.
  • Oppilaitokset kehittävät uraohjaustaitojen kokonaisuuksia ja siirtymien sujuvoittamista
    mm. niveltietolomakkeilla ja yhteistyöllä muiden kouluasteiden ja työelämän kanssa.
  • Selvitetään millaista ohjauksen yleis- ja erityisosaamista ELO-verkostossa tarvitaan,
    suunnitellaan ja järjestetään ohjaukseen liittyviä koulutustilaisuuksia huomioiden
    moniammatillisen verkoston erityistarpeet.
  • Järjestetään ajankohtaisinfoja ohjaushenkilöstölle yhdessä TE-hallinnon ja
    koulutustoimijoiden kanssa.
  • Suunnitellaan pitkäjänteisenä toimintana seutukunnallisia / paikallisia
    monihallinnollisia ja -ammatillisia keskustelufoorumeita/työpajoja vertaisoppimisen ja
    verkottumisen tueksi.
  • Järjestetään vuosittainen alueellinen elinikäisen ohjauksen seminaari, joka edistää
    yhteistä orientaatiota.
  • Edistetään aktiivisesti Ohjaamo-toimintamallin rakentumista alueelle ja samalla
    selvitetään aikuisohjauksen toimintamallin kehittämistä.

Yksityiskohtainen suunnitelma, jossa on määritelty myös toimenpiteiden vastuutahot, käsitellään ELO-johtoryhmässä. Toimintavastuu jakautuu verkoston toimijoille.

Case 2
Keski-Suomen ELO-ryhmän toiminnan käynnistyminen ja sen suunnittelu

Ohjauksen haasteista toimenpiteisiin

Alueen toimintasuunnitelmatyössä on ongelmalähtöinen tarkastelutapa. Kokonaiskartoituksen sijaan elinikäisen ohjauksen kehittämistyön painopisteet valittiin erilaisilla foorumeilla esiin nostettujen ohjauksen ”kipupisteiden” pohjalta. Ohjauksen käytännön ongelmien kokoaminen jatkuu edelleen alueellisissa kehittämisryhmissä ja muissa tilaisuuksissa.

Kuva5

Ensi vaiheessa vaikuttamisen kohteiksi valittiin

  • Opiskelu- ja työkuntoisuuden turvaaminen. Tämä tavoite vaatii asiakkaiden
    palvelutarpeen parempaa tunnistamista ja palvelujen saatavuuden kehittämistä.
    Siksi jatketaan opettajien mielenterveysosaamisen kehittämistä, selkiytetään lisäämällä
    eri opintoasteiden opintopsykologipalvelujen hyödyntämistä sekä lisätään matalan
    kynnyksen palvelujen ja varhaisen puuttumisen mallin mukaisten palvelujen saatavuutta.
    Lisäksi tuodaan näkyväksi perusasteen koulutuksen roolia osana nuorisotakuun
    toteuttamista. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 1.
  • Vahvistetaan opiskelijoiden työnhaku- ja työelämätaitoja hyödyntämällä maakunnan
    ennakointityö osaksi ohjausta, vahvistamalla työelämään ohjauksen osaamista ja eri
    tahojen ohjausyhteistyötä työnhakuvalmennuksessa. Toimenpide liittyy kansallisen
    ohjauksen strategian tavoitteeseen 2 ja 3.
  • Vahvistetaan moniammatillista ohjausta mm. kokoamalla ja tekemällä näkyväksi eri
    toimijoiden palveluja. Toimenpide liittyy kansallisen ohjauksen strategian tavoitteeseen 4 ja 5.

Jatkotoimintaa

  • Hyödynnetään alueen eri organisaatioiden toteuttamien selvitysten tietoja nuorten
    tarvitseman tuen määrittämisessä
  • Seurataan tavoitteita tukevan hanketyön tuloksia ja arvioidaan kehittämiskohteita
  • Ohjauksen yhteistyöryhmä jatkaa tutustumista eri organisaatioiden ohjauskäytäntöihin
    ja paneutuu ohjauskysymyksiin
  • Järjestetään ELO-ryhmän työpaja, jossa arvioidaan tehtyjen toimenpiteiden toimivuutta
    erityisesti kansallisten tavoitteiden näkökulmasta
  • Yhdistetään alueen Nuorisotakuu- ja ELO-ryhmän toiminta ja vahvistetaan sen
    edustavuutta

Case 3
Pohjois-Savon ELO-toimintasuunnitelman työstäminen ja kehittämiskohteet

Verkostoyhteistyötä asiakkaiden työ- ja koulutusurien edistämiseen

Alueen elinikäisen ohjauksen toimintasuunnitelman ja strategian työstäminen hankkeistettiin. Sen toiminta perustui verkostoyhteistyöhön ja kehittämisessä tehtiin yhteistyötä myös mm. nuorisotakuun toimeenpanon, aikuiskoulutusstrategiatyön ja ennakointiverkoston toimijoiden kanssa. ELO-strategian lähtökohtana on varmistaa ohjausasiakkaiden osaamisen kehittäminen ja ylläpito ja lisätä motivaatiota kehittää itseään ja hankkia tarvittavia työelämätaitoja.
Alueella toimii kolmetasoinen ELO-verkosto. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata, hyväksyä sekä edistää elinikäisen ohjauksen strategisia linjauksia. Toimijataso on laajempi ja se tarkastelee työtä erityisesti ohjauksen toimijoiden työn näkökulmasta. Molemmat ryhmät levittävät sovitut asiat omiin organisaatioihin, joissa niiden toimivuutta testataan käytännössä. ELO-verkoston toiminnalle on laadittu aikataulu vuoden 2016 loppuun. Siinä on määritelty ELO-johtoryhmän ja ELO-verkon kokoukset, käsiteltävät aihealueet ja aikataulut.

Kuva6

Toimenpiteitä

  • Varmistetaan yksilön, yhteisöjen ja työelämän tarpeista lähtevän uraohjauksen
    saatavuus mm. kehittämällä ohjaajien ammattitaitoa verkostotyön sekä lisä- ja
    täydennyskoulutuksen avulla, laatimalla osaamisperusteinen työelämämoduuli
    opetukseen, lisäämällä opinto-ohjauksen yksilöohjausta perusopetukseen ja etsivän
    työn laajentaminen.
  • Ohjaustoimijoiden sitoutumista oman osaamisensa kehittämiseen tuetaan mm.
    järjestämällä ohjaustehtävissä oleville jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia,
    kehitetään ohjausosaamista TE-palveluissa ja vakiinnutetaan työpaikkaohjaajien
    koulutus.
  • Tuotetaan laadukkaita ohjauspalveluja ja varmistetaan niiden toimivuus verkostossa
    kehitetyllä laadunvarmistustyökalulla.
  • Vahvistetaan monialaisen ohjausverkoston kattavuutta eri hallinnonalan ja työelämän
    toimijoilla sekä toimitaan verkostotyömallin mukaisesti. Toimintaa tuetaan mm.
    kehittämällä ELO-toiminnalle vaikuttavuusindikaattorit, koulutuksen järjestäjille
    käyttöön työelämäohjelmat ja konkretisoidaan eri hallinnonalojen toimenpiteet
    suunnitelmaan.