ELO-toiminta – oppiminen, työ ja osallisuus

Oppiminen

Oppiminen voi tarkoittaa persoonallista kasvua, voimavaraistumista tai tiettyyn tavoitteeseen tähtäävää toimintaa. Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tarkoituksena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä henkilökohtaisessa, yhteiskunnallisessa tai sosiaalisessa elämässä, myös työelämässä.

Elinikäisen oppimisen taidot ovat tärkeä osa ammattitaitoa, ja yksilöllä on entistä enemmän vastuuta omasta urakehityksestään. Uranhallintaan ja -suunnitteluun liittyvä oppiminen on

  • valmiutta kohdata elämään liittyviä ammatillisia muutostilanteita
  • kykyä kerätä, analysoida ja jäsentää omaa itseään, koulutusta ja ammatteja koskevaa tietoa sekä
  • taitoa tehdä ja toimeenpanna päätöksiä ja siirtymiä
  • kokemusta osallisuudesta jäsenyyteen yhteiskunnassa

On lisäksi tärkeää osata sovittaa työtä ja opiskelua joustavasti, sekä arvioida ja markkinoida oma osaamistaan. Oppiminen on mahdollisuus saavuttaa jotain uutta, kaikenikäisenä. Iän myötä oppimisen katsotaan jopa helpottuvan ja se on kokonaisvaltaisempaa, koska muistissa on enemmän aineksia, joihin uusi tieto kytkeytyy.
UNESCO toi elinikäisen oppimisen käsitteen kansainväliseen keskusteluun 1960-luvun puolivälissä elinikäisen kasvatuksen nimellä. Paras motivaatio oppimiseen on ilo ja mahdollisuus hyödyntää uusia taitoja elämässä eri tavoin. Kehittymisestä yksilö hyötyy itse, ja hyödynsaajia ovat myös organisaatiot ja koko yhteiskunta. Oppimiseen ja uraan liittyviin valintoihin tarvitaan usein tukea, jota voidaan tarjota ohjauksella sen eri muodoissa.

Työ ja osallisuus

Työ on eri yhteiskuntien keskeinen arvo ja arvon luoja. Vaikka työelämä ja työmarkkinat ovat kehittyneet epävarmemmiksi ja yllätyksellisimmiksi, on työ ja työllisyys edelleen suomalaisen yhteiskunnan perusta. Suomessa on vahva ammatillisen koulutuksen järjestelmä ja sen keskeisin tavoite on tuottaa osaavaa työvoimaa työorganisaatioiden tarpeisiin. Samalla koulutus luo pohjan yksilöiden hyvälle työllistymiselle, työlle ja työuralle.
Rakennemuutos elinkeinoelämässä, työmarkkinoilla ja työelämässä jatkuu voimakkaana. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyy ja häviää, ammattirakenteet ja työtehtävien sisältö muuttuvat jatkuvasti ja voimakkaasti. Vaikka osaamisen merkitys työmarkkinoilla kasvaa, ei tämäkään kehitys ole suoraviivaista: työttömyys voi kohdata myös hyvin koulutettuja ja työttömyys voi pitkittyä. Perinteisen palkkatyön malli on muutoksessa ja työurat muotoutuvat vaihteleviksi ja erilaisia lyhyitäkin vaiheita sisältäviksi (palkkatyö, yrittäjyys, opiskelu, työttömyys). Yrittäjyys muuttuu myös entistä monimuotoisemmaksi. Digitalisaatio muovaa yritystoimintaa ja työtä sekä näihin liittyviä osaamistarpeita.
Työelämän, työmarkkinoiden ja oman ammatillisen uran kehitystä on aiempaa vaikeampaa ennakoida. Kehitys on yllätyksellisempää, moninaisempaa ja tempoilevampaa. Riippuvuus kansainvälisestä ja kansallisesta taloudesta ja kehityksestä kasvaa. Elämän ja työuran suunnittelua voi ja kannattaa tehdä. On kuitenkin myös tärkeää varautua suunnitelmien muuttamiseen ja joustavaan uudelleen suuntautumiseen. Samaan aikaan kun maailma on tullut sumeaksi, tarjoaa maailma runsaasti mahdollisuuksia: Aineellista, inhimillistä ja sosiaalista ”pääomaa” on ihmisten käytössä valtavasti. Edellä kuvattu työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehitys haastaa ohjausjärjestelmän: kuka tahansa voi tarvita tietoa, neuvontaa ja ohjausta työuransa suunnittelussa, rakentamisessa ja yllätyksissä elämänsä eri vaiheissa.

Osallisuus yhteiskuntaan, yhteys toisiin ihmisiin, on kaikkien oikeus. Useimmat yhteiskunnat haluavat tätä oikeutta toteuttaa. Myös useimmat yksilöt haluavat tätä vaikka vaihtoehtoisia ajattelutapoja ja kulttuurejakin esiintyy. Kiinnittyminen oppimisen ja työn maailmaan toimii useimpien kohdalla osallisuuden mahdollistajana. Monille kiinnittyminen oppimiseen ja työhön on haastavaa liittyen oman elämän vaikeuksiin, elämäntilanteeseen tai oppimisen ja työn järjestelmien yksipuolisuuksiin tai jäykkyyksiin. He jäävät helpommin osallisuuden ulkopuolelle, syrjään. Kokonaan oppimisen ja työn ulkopuolella Suomessa on kymmeniä tuhansia nuoria. Ilman perusasteen jälkeistä ammatillista koulutusta olevien nuorten ja nuorten aikuisten määrä on noin satatuhatta ja kaikkien työikäisten kohdalla luku on noin kolminkertainen. Ilman ammatillista koulutusta olevat ovat työmarkkinoilla turvattomimpia.
Kaikilla ihmisillä on elämäntilanteesta riippumatta oikeus ohjaukseen ja tukeen. Hyvillä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla lisätään ihmisten osallisuutta ja raivataan polkua oppimisen ja työn maailmaan.

Ohjaus siirtymien tukena

Ohjauksen ja ohjauksen kehittämistoimien on tärkeää perustua asiakkaan tilanteen edistämiseen, ja ELO-toiminnassa on keskeistä kiinnittää huomiota asiakkaan eri elämänvaiheiden välisten siirtymien tukemiseen.

Opiskelijan_opinpolun_jatkumo

Verkostomainen ELO-toiminta perustuu yhteiseen käsitykseen ohjauspalvelujen arvoista ja palvelukokonaisuudesta. Se edellyttää toimijoilta riittävän yhteistä käsitystä asiakkaasta ja hänen oppimisestaan, suhteestaan työhön, kasvustaan ja niihin liittyvistä ohjauksen tarpeista.
Riittävän yhteinen käsitys tarvitaan myös työn, työelämän ja työmarkkinoiden kehityksestä sekä yhteiskunnallisesta osallisuudesta.

Kuva2